Yhdistys tiedotteita

Tiedote pilkkikisojen järjestäjille

Julkaistu: 16.12.2020 | Kirjoittanut: velimatti

Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiirin kilpailutoimikunta on ollut yhteydessä Aluehallintovirastoon pilkkikilpailujen järjestämiseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. 

AVI:sta tullut vastaus oli selkeä: “Aluehallintovirastojen määräykset kokoontumisrajoituksista koskevat yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Pilkkikilpailut katsotaan olevan yleisötilaisuus, joten aluehallintoviraston määräyksiä täytyy noudattaa.”

Piirimme alueella on voimassa 21.12.2020 asti 20 henkilön kokoontumisrajoitus, tämän suurempia tilaisuuksia ei tule järjestää. Tällä hetkellä rajoituksiin ei näyttäisi olevan tulossa lievennystä, joten on todennäköistä, että loppu- ja alkuvuoden kalenterikisat joudutaan ikävä kyllä perumaan.

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille                                                                        11.12.2020

Päivitetty ohjeistus koskien kalastuskilpailujen järjestämistä
(soveltuvin osin myös muiden ulkona järjestettävien kalastustapahtumien)

 

Koronaepidemia vaikuttaa maassamme nyt eri alueisiin eri tavoin ja viranomaisohjeistukset voivat muuttua nopeasti. Muistutamme teitä tarkistamaan oman alueenne voimassa olevat koronatilanteeseen liittyvät viranomaisohjeet ja -suositukset, seuraamaan tilanteen kehittymistä sekä noudattamaan annettuja ohjeita ja suosituksia. Monilla alueilla kilpailujen järjestäminen ei ole tällä hetkellä mahdollista.

 

Tuoreimmat tiedot alueiden osalta voi tarkistaa mm. osoitteesta www.avi.fi. ja ajankohtaisimmat päivitykset suoraan esim. osoitteesta Usein kysyttyä koronaviruksesta – Aluehallintovirasto.

Ohjeita ja käytäntöjä kalastuskilpailujen järjestämiseen

– normaalioloista poiketen, kimppakyytejä ei suositella. Paikalle tulee saapua yksin tai korkeintaan omien perheenjäsenten kanssa. Lähistöllä asuvat voivat saapua paikalle myös kävellen tai pyöräillen, jos kilpailun luonne (tavaran määrä) sen sallii.

– turvavälit pidetään kaikissa tilaisuuden tilanteissa, niin järjestäjien kuin osallistujien välillä.

– järjestäjät suojautuvat kasvomaskein ja suojakäsinein.

– huolehditaan käsihygieniasta, eli tarjotaan käsidesiä vähintään parissa eri kohdassa kilpailualuetta (käsidesipisteiden määrää voidaan nostaa isommissa tapahtumissa).

– kilpailukortit; järjestäjä käsittelee kilpailukortteja suojahanskoin ja jokainen kortti suljetaan minigrip-pussiin, ennen kuin se annetaan kilpailijalle. Kilpailija ei poista korttia pussista, vaan ojentaa sen avaamattomana kilpailun päätteeksi takaisin järjestäjälle. Järjestäjä käsittelee korttia taas suojahanskoin.

– tapahtuma-alueen järjestelyt tehdään niin, ettei ihmistungoksia tai lähikontakteja synny:

  • jonoja voi välttää esimerkiksi suosimalla pelkkää ennakkoilmoittautumista. Myös osanottomaksu tapahtuu etukäteen verkossa.
  • mahdollisille varapaikoille saa siirtyä turvavälit huomioon ottaen.
  • punnitukset voidaan hoitaa yksi kerrallaan huutamalla kilpailijan numeron, jolloin ainoastaan ko. kilpailija liikkuu kohti vaakaa, muut pysyvät paikallaan (turvavälit huomioon ottaen). Kilpailija asettaa itse saaliin vaa´alle, odottaa että lukema saadaan kirjattua ja nostaa sitten kalat niille tarkoitettuun saaviin tms.
  • palkinnot voidaan jakaa vasta jälkikäteen (esim. lahjakortteja voi postittaa voittajille jne.). Jos palkintojenjako kuitenkin halutaan järjestää perinteisellä tavalla, tulee toimia näin:

– palkinnot asetetaan valmiiksi järjestykseen esimerkiksi pöydälle, jonka jälkeen ilmoitetaan tulosjärjestyksessä palkintoihin oikeutetut kilpailijat. Pidetään riittävä tauko jokaisen kilpailijan jälkeen, jotta palkittava saa rauhassa noutaa oman palkintonsa. Vasta kun tämä on siirtynyt takaisin sivummalle, luetaan tuloslistalta seuraavan kilpailijan nimi.

– palkittavia ei kätellä, halailla tms., mutta raikuvat aplodit ovat sallittuja.

– palkintojaon yhteydessä pidetään riittävä turvaetäisyys sekä kanssakilpailijoihin että järjestäjiin, mukaan lukien mahdollisten valokuvausten aikana. Mitalistit eivät siis tunkeudu toistensa iholle valokuvaustenkaan aikana, vaan turvavälit otetaan huomioon kaikessa tekemisessä.

SVK kuitenkin suosittelee, ettei perinteisiä palkintojenjakotilaisuuksia järjestetä toistaiseksi lainkaan.

– buffetteja ei suositella järjestettäväksi.

– huonovointisena tai sairaana ei kilpailuihin saa lähteä. Sama koskee tilannetta, jossa joku muu perheenjäsen on sairastunut. Jos sairastunut henkilö kuitenkin kilpailupaikalla havaitaan, hänet diskataan ja lähetetään oitis pois/kotiin kisasta.

Kilpailut ovat ulkoilmatapahtumia, mutta järjestäjä voi alueen epidemiatilanteen mukaan suositella käytettävän kasvomaskia kilpailun ajan. Maskia voi muutenkin halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille

SVK huomauttaa, että pandemiatilanne elää päivästä toiseen hyvinkin vahvasti ja uusia rajoituksia sekä kieltoja voi tulla erittäin lyhyellä varoitusajalla. Näin ollen myös ”varmalta” näyttävä kilpailutapahtuma saattaa peruuntua aivan loppumetreillä.

Hyvää joulun odotusta! 

 

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille 18.8.2020
Päivitetty ohjeistus koskien kalastusharrastustoiminnan järjestämistä

Annettuja ohjeita noudattaen, voivat seurat ja piirit järjestää (yleisö)tilaisuuksia. SVK:n hallitus
muistuttaa, että järjestäjien on huolehdittava asianmukaisista ja ohjeistuksien vaatimista
hygieniatoimenpiteistä ja vain terveenä saa tilaisuuksiin osallistua.
Tilaisuuksia järjestettäessä noudatetaan THL:n ja OKM:n 14.5.2020 antamaa ohjetta
koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.
Riskiryhmäläiset, mukaan lukien yli 70-vuotiaat, voivat osallistua tilaisuuksiin oman harkintansa
mukaan.
Kilpailussa ja muissa tilaisuuksissa noudatettavia ohjeita
– Mahdollisuuksien mukaan riittävä turvaväli sekä osallistujien että kilpailujärjestäjien kesken, 1-2
metriä, myös punnituksessa, palkintojen jaossa, kilpailukeskuksessa yms.
– Ei kättelyitä, poskisuudelmia ja halauksia tervehdittäessä, palkintojen jaossa yms.
– Varataan kilpailukeskukseen käsienpesumahdollisuus saippualla tai käsidesiä sekä järjestäjien että
kilpailijoiden käyttöön.
– Varataan kilpailukeskukseen nenäliinoja tai muuta soveltuvaa paperia sekä järjestäjien että
kilpailijoiden käyttöön.
– Kukin riskiryhmäläinen käyttää omaa harkintaansa ja noudattaa annettuja toimintaohjeita.
– Kilpailuihin lähdetään vain terveenä. Jos tunnet itsesi yhtään kipeäksi, olet karanteenissa
lähipiirissä todetun/epäillyn tartunnan takia, tai perheessäsi sairastetaan, jää kotiin.
– Jos tilaisuuteen osallistuneella todetaan koronavirustartunta tulisi tartunnanjäljityksen
helpottamiseksi tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäjillä mahdollisuuksien mukaan ja muun
lainsäädännön edellytyksin olla tiedot osallistuneista henkilöistä.
– Kilpailuja koskevia tarkempia ohjeita ja suosituksia on julkaistu SVK:n nettisivuilla
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/covid19ohje/

Ohjeita koronaviruksen torjumiseksi
Kalastamaan lähdetään ja tapahtumiin osallistutaan vain terveenä. Jos perheessäsi sairastetaan, jää
kotiin.
Vältetään kättelyitä, poskisuudelmia ja halauksia tervehdittäessä.
Vältetään mahdollisuuksien mukaan lähikontakteja.
Huolehditaan hyvästä (käsi)hygieniasta, kuten:
– Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan.
– Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen yleisissä saniteettitiloissa. Älä käytä
yhteispyyhkeitä.
– Jos käsien peseminen ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.
– Pese kädet aina kotiin tullessasi, ennen ruokailua ja yskimisen, niistämisen sekä WC:ssä käynnin
jälkeen.
– Älä koskettele käsilläsi silmiä, nenää tai suuta.
– Yski tai aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan, heitä se roskiin ja pese kädet.

– Yski tai aivasta hihaan, jos sinulla ei ole nenäliinaa. Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on
hengitystieinfektio (flunssa).
– Maskia voit käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet. Lue lisää:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-
19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille
Jos omalla kohdallasi oireiden kriteerit täyttyvät ja epäilet itselläsi koronavirustartuntaa, tee
oireiden arviointi osoitteessa www.omaolo.fi ja toimi sieltä saamiesi sekä terveydenhuollon
ammattilaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön johtoryhmä tai hallitus päivittää tätä ohjetta tarpeen
mukaan noudattaen viranomaisten antamia määräyksiä, suosituksia ja ohjeita.

Lisätietoja:
tiedottaja Jaana Vetikko, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 525 7806
toiminnanjohtaja Olli Saari, olli.saari@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 339 4660

Auta ympäristöä kalastaessasi – näin suojelet luontoa, kalakantoja ja vesistöjä

Tiedote. Julkaistu: 14.08.2020, 09:50
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vastuullisen kalastajan ympäristöohjeiden avulla huolehdit kalastaessasi myös luonnosta.

Erityisesti vapaa-ajankalastajat hyötyvät jokamiehenoikeuksista onkia ja pilkkiä vapaasti sekä kulkea, veneillä, uida ja peseytyä vesistöissä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) pyrkii vähentämään tästä aiheutuvaa häiriötä sekä ranta- ja saaristoluonnon roskaamista ja kulumista.

Tiedottaja Jaana Vetikko muistuttaa, että voimme kaikki omalla toiminnallamme suojella ja parantaa ympäristön tilaa.

– Pääsääntöisesti me suomalaiset olemme vastuullisia kalastajia, mutta joukkoon mahtuu myös tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta. Kalastaessa, kuten aina luonnossa, on vastattava omasta käytöksestään ja toimittava kestävästi.

Siimat ja koukut pois luonnosta

Kalastuksesta ei saa aiheutua häiriötä tai haittaa toisille ihmisille, linnuille tai muille luontokappaleille. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa, ja vie myös muiden jättämät roskat pois luonnosta.

Erityisesti kalastussiimoja ja koukkuja ei saa jättää luontoon. Vetikon mukaan ne voivat aiheuttaa suurta tuskaa linnuille ja muille pienille eläimille. Siimat takertuvat herkästi lintujen jalkoihin ja voivat pitkään jalan ympäri kietoutuneena aiheuttaa kuolion ja linnun hitaan kuoleman.

Siimat eivät myöskään lahoa luonnossa juuri lainkaan. Perinteisen monofiilisiiman maatuminen kestää arviolta 600 vuotta, monikuitusiiman sitäkin kauemmin. Vetikko kehottaa katkomaan siimavyyhdit aina lyhyeksi silpuksi.

– Kaikki ylimääräiset siimanpätkät on helppo kerätä talteen, pätkiä ne esimerkiksi puukolla tai saksilla lyhyeksi ja heittää ne sitten roskiin. Siimat voi myös pyöritellä talteen ja hävittää reissun jälkeen asiaankuuluvasti, esimerkiksi polttamalla.

Anna kutu- ja pesintärauha

Luonnossa tulee kulkea varoen siten, että siitä jää mahdollisimman vähän jälkiä. Erityisesti kallioiden kasvillisuus, jäkäliköt, dyynialueet ja märät avosuot kestävät huonosti liikkumisen aiheuttamaa kulutusta.

– Kahlaamista varsinkin pienissä virtavesissä lohikalojen kutuaikaan ja sen jälkeen, aina poikasten kuoriutumiseen asti seuraavalle keväälle, kannattaa myös välttää. Soran sekaan asettuneen mädin täytyy saada pysyä aivan paikallaan siihen asti, kunnes poikanen ui itse soran seasta pois, Vetikko sanoo.

Veneillessä on hyvä pitää mielessä, että vauhdikas meno ja meteli saattavat häiritä kaloja, rantakasvillisuutta, lintuja tai muita vesien käyttäjiä. Lintujen pesimäaikaan on vältettävä niiden häiritsemistä ja esimerkiksi lintujen pesimäluodoille rantautumista.

Suojele kalavesiä ja -kantoja

SVK:n keväällä teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista ei tiedä, että kalastus on osa vesien suojelua. Joka kymmenes on aiheesta jopa eri mieltä.

– Oikeat valinnat ja toimintatavat ovat tärkeitä: mitä lajeja kalastamme, missä, mihin aikaan ja millaisilla välineillä. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että kalakantoja voi hoitaa itsekin hyödyntämällä monipuolisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Esimerkiksi vähempiarvoisena pidetty särki on maukas ruokakala ja siinä on vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia kahdeksan grammaa per kilo, Vetikko kertoo.

Vieraasta vesistöstä pyydettyjä syöttejä ei saa käyttää. Vesieliöitä ei pidä siirtää vesistöstä toiseen, ei elävänä eikä kuolleena, ilman viranomaisen lupaa. Vieraat kannat tai lajit saattavat sekoittaa alkuperäistä geeniperimää, vahingoittaa alkuperäistä ekosysteemiä tai levittää vakavia tauteja.

Jos huomaa ympäristössä luonnottomia kalakuolemia, saastumisen merkkejä tai muita äkillisiä ympäristömuutoksia, niistä on aina ilmoitettava viranomaisille heti. Havainnot voivat olla ratkaisevia suuremman ympäristöongelman välttämisessä.

Haukitehtaita ja talkoita

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tekee käytännön kalavesien hoitotyötä sekä vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon ympäristön ja kalavesien hyväksi. Ympäristötyötä ohjaa kala- ja ympäristötoimikunta, jonka tehtävänä on tukea vastuullisen, ekologisesti tietoisen vapaa-ajankalastuskulttuurin edistämistä Suomessa.

Kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan tällä hetkellä vaikuttamisen keskiössä ovat kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Ne määrittelevät, miten kunkin alueen vesiä hoidetaan ja miten niissä kalastetaan.

Tärkeä osa kalavesistöjen hoitoa ovat elinympäristökunnostukset. Esimerkiksi Haukitehdas-hankkeensa kautta SVK kunnostaa kosteikkoja hauille ja ahvenille sopiviksi kutualueiksi.

– Vesistöjen happamoituminen, rehevöityminen ja monet muut ihmisten toimet ovat vähentäneet haukien kutupaikoiksi sopivia alueita. Kunnostamamme kosteikot voivat tuottaa suuria määriä poikasia, Rautanen kiittelee.

Hankkeen edistämistä voi tukea liittymällä SVK:n henkilöjäseneksi tai lahjoittamalla. Kortensa voi kantaa kekoon myös osallistumalla kunnostus- tai siivoustalkoisiin oman alueen kalavesien hyväksi.

Tietoa kyselytutkimuksesta:

SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007 henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja, mielipiteitä ja asenteita.

Tietoa julkaisijasta:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.

Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein. Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/